Kuivat silmät ja kipeä kurkku. Päänkipu ja väsymys. Keskittymisvaikeudet tai flunssa.
Kuiva huoneilma voi aiheuttaa moninaisia ongelmia. Siksi on tärkeä, että työpaikalla on hyvä ilmanlaatu ja oikea ilmankosteus. Osaamme tuulettaa kotona ja tarkkailla huonelämpötilaa, mutta useimmiten emme kiinnitä huomiota työpaikan ilmanlaatuun emmekä sen ilmankosteuteen. Edellä mainittu siitä huolimatta, että vietämme ison ajan päivästä työpaikalla.
Erityisesti talviaikaan sisäilman kosteus laskee merkittävän alhaiseksi – vaikka ulkona sataisi vettä tai lunta.
Kuivalla sisäilmalla on haitallisia seurauksia. Ei ole miellyttävää työskennellä olosuhteissa joissa silmät aristavat, kurkkua kuivaa, väsyttää ja pää on kipeä – virukset leviävät helpommin kuivassa ilmassa. Kuiva ilma ei ainoastaan vaikuta työntekijöihin vaan lisäksi työtehon lasku ja lisääntyneet sairauspoissaolot näkyvät myös tuloksessa.
Onneksi on olemassa useita tapoja parantaa liian kuivan sisäilman laatua.
Suhteellinen ilmankosteus voidaan nostaa ilmankostuttimilla. Ensimmäiseksi kannattaa varmistua oikeasti lämpötilasta jonka ei tarvitse olla yli 21°C. Vähempikin usein riittää.
On parempi tarkistaa vaatetusta kuin nostaa sisäilmanlämpötilaa. Myös vedontunteet lähteet kannattaa eliminoida.
Ilmankosteus työpisteessä
Jos ilmanlämpötilan säätäminen ei riitä ilmankosteuden nostamiseksi saatetaan tarvita automaattista ilmankostutinta. Toisin kuin ilmankuivaimet kostutin nostaa ilman suhteellista kosteutta veden avulla tavoitellulle tasolle. On tärkeä asettaa tavoitekosteus oikeaan tasoon, ettei aiheuteta muita ongelmia – kuten hometta.
Kuivanilman aiheuttamia oireita
Kuiva- tai likainen sisäilma huomataan esimerkiksi näistä ongelmista:
Oikea ilmankosteus
Oikean ilmankosteustasapainon avulla voidaan estää:
Ilmankosteus on vesihöyryn määrä ilmassa tietyssä lämpötilassa. Suhteellinen ilmankosteus on verranto ko. lämpötilassa ilman sisältämästä kosteudesta ja sen maksimaalisesta määrästä.
Lämpimän ilman maksimi kosteuden määrä on korkeampi kuin kylmän ilman. Tällöin lämpötilan lasku nostaa suhteellisen kosteuden mitattua arvoa. Kesällä ulkoilman suhteellinen kosteus on luokkaa 50-60% Rh ja talvella 80-90% Rh. Ulkoilman lämmitystarve sisälle tuodusta korvausilmasta laskee sen suhteellisen kosteuden lämmityskaudella. On tavallista, että pakkaskaudella sisäilmankosteus on 10% Rh.
Ilmankosteutta ei ole helppo aistia, mutta jos yksikin alhaisen ilmankosteuden ilmiöstä tulee havaittua, on ilmankosteutta syytä tarkastella. Ilmankosteutta mitataan hygrometrillä. Hiushygrometri on mekaaninen suhteellisen kosteudenmittari, joka on kalibroitava säännöllisesti. Sähköiset kosteusmittarit ovat tyypillisesti vakaampia.
Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja ilmansuhteelliselle kosteudelle. Jotta ongelmilta vältyttäisiin tulisi ilman suhteellisen kosteuden olla työpaikoilla sisätiloissa välillä 25-55% Rh. Talvella alhaisempi kuin kesällä. Usein optimaalinen ilmankosteus tuotantotiloissa on 35-50% Rh.
Tutustu siihen, miten olemme auttaneet yrityksiä luomaan ja ylläpitämään tehokkaita tuotantoympäristöjä.
